Oppimistehtävä jarru- ja ajonvakautusjärjestelmien lyhenteistä.

ABS: Anti-lock Brake System. ABS-järjestelmä estää pyörien lukkiutumisen äkkijarrutuksessa, tai itseasiassa renkaat monesti lukkiutuvat hyvin lyhyiksi hetkiksi kerrallaan, joten "maksimaalisen pitokitkan pisteessä" käydään useasti tehtäessä "lukkojarrutus" ABS-järjestelmällä varustetulla autolla. Järjestelmä koostuu pyörien pyörintänopeusantureista, hydraulisesta pumppuyksiköstä sekä ohjainyksiköstä.

ESP: Electronic Stability Program. Korjaa ajovirheitä sekä ali- ja yliohjautumista. Toiminta perustuu kiihtyvyysantureihin, ohjauspyöräanturiin ja ajonopeusanturiin. Tyypillisesti ajoa vakautetaan esimerkiksi jarruttamalla yhtä yksittäistä pyörää auton yli- tai aliohjauksen lopettamiseksi.

MSR: Motor Slip Regulation. Tehtäessä moottorijarrutus autolla, moottorin ohjainlaite tekee yhteistyötä kaasupolkimen asentotunnistimen kanssa havaitakseen ajotilanteen. MSR-järjestelmä pyrkii yleensä tehostamaan moottorijarrutuksen tehoa ja vähentämään siten osittain polttoaineen kulutusta. MSR havaitsee myös, jos pyörä koittaa lukkiutua moottorijarrutuksessa. Toiminta perustuu polttoaineen syötön ja sytytyksen ajoituksen säätöön.

BAS: Brake Assistance System. Hätäjarruavustin. Järjestelmä tunnistaa nopean tai voimakkaan jarrun painalluksen ja luo lisäpainetta  jarrujärjestelmään jarrutustehon parantamiseksi.

EBD: Electronic Brakeforce Distribution. Järjestelmä jakaa jarrutusvoimaa suhteessa enemmän pyörälle/pyörille, jossa/joissa on paras jarrutus/pitopotentiaali. Toisinsanoen jarruvoimaa siirretään esimerkiksi akselille/pyörälle, jossa on eniten painoa/pitopotentiaalia.

ABD: Automatic Brake power Drive.  Vastaavanlainen järjestelmä, kuin EBD, mutta jarruvoimaa jaetaan sähköisesti.

ASR: Acceleration Slip Regulator. Luistonestojärjestelmä, Järjestelmä vertailee jokaisen vetävän pyörän pyörimisnopeutta, jos niiden ero kasvaa liian suureksi, nopeampaa pyörivän pyörän pyörimisnopeutta hidastetaan joko jarruttamalla, tai moottoritehoa vähentämällä. Tasauspyörästön toimintaperiaatteet on hyvä tiedostaa tämän kaltaisista järjestelmistä puhuttaessa.

DSTC: Dynamic Stability and Traction Control. Yksi nimitys ajonvakautusjärjestelmälle.

Puristuspaine- ja ohivuotomittaus.

Puristuspainetta mitatessa polttoaineen syöttö on hyvä katkaista, jottei sylinterit tulvi polttoaineesta turhaan. Esimerkiksi polttoainepumpun sulakkeen irroitus ehkäisee tämän ilmiön.

Kuvassa puristuspainemittari. Mittarin pää, (tässä tapauksessa kromattu) painetaan sytytystulpan paikalle tulpanreikään sylinterikannessa. Sitten startataan moottoria, jolloin mittarin sisään virtaa sylinterissä syntyvä paine. Puristuspainemittarissa on piirturi, joka piirtää tuloskorttiin puristuspaineen määrän. Mittarissa olevaa nappia painamalla piirturi siirtyy seuraavalle riville, joten voit saada useamman sylinterin mittaustulokset samalle mittaustuloskortille.

Kuvassa ohivuotomittari. Ohivuotomittaria käytetään paineilman avulla. Mittarista lähtevään letkuun liitetään adapteri, joka kierretään sytytystulpan kierteisiin. Ohivuotomittari näyttää prosentuaalisen ohivuodon, eli paljonko syötettävästä paineesta katoaa sylinterin palotilasta imu- ja pakoventtiilien ollessa suljettuina ja männän ollessa ylhäällä, eli ns. yläkuolokohdassa. Yläkuolokohdan löytää mielestäni parhaiten käyttämällä apuna pilliä, joka liitetään letkun ja adapterin päähän sytytystulpan paikalle. Kun moottoria pyöritetään mekaanisesti esimerkiksi kampiakselin hihnapyörän pultista pyörittämällä, pilli viheltää männän liikkuessa ylöspäin, ja vihellys loppuu, kun männän liike ylöspäin loppuu. Yläkuolokohta on puristustahdin loppuvaiheessa, kun mäntä on ylhäällä. Tällöin venttiilit ovat kokonaan kiinni, joten pilli viheltää tällöin hieman kovempaa, kuin pakotahdin lopussa.

Alla mittaustulokset puristus- ja ohivuotomittauksesta:

Jarrujen ilmaus.

Poistamme jarrunestejärjestelmästä sinne kuulumattoman ilman jarrujen oikeanlaisen toiminnan turvaamiseksi. Käytämme apuna kuvanmukaista pumppua:

Kuvan laite työntää jarrunestettä jarrujärjestelmään jarrunestesäiliön kautta. On tärkeää valita oikeanlainen korkkiadapteri, kun liität laitteelta lähtevän nesteletkun jarrunestesäiliöön. Pumpun tuottama paine on säädettävissä ja sitä käytetään noin 1,5barin paineella. Huolehdi, että laitteen säiliössä on uutta jarrunestettä vähintään 1/3 säiliön tilavuudesta.

Jarrusatuloista (levyjarru) tai jarrusylinteristä (rumpujarru) löytyy ilmausruuvi. Ilmausruuvissa on yleensä kuminen suojus päällä. Ilmaruuvia kierrettäessä aukipäin jarruneste pääsee virtaamaan ulos läpi järjestelmän, kun pumppu painaa järjestelmään nesteettä paineella. Ota ulos tuleva jarruneste talteen, jos mahdollista, aseta letku ilmausruuviin, josta neste kulkee irralliseen säiliöön. Letkun sisällä liikkuvasta nesteestä näet ilmakuplat, jos jarrujärjestelmässä on ilmaa. Pidä ilmausruuvia auki, kunnes ilmakuplia ei näy enään. Ilmausjärjestys voi vaihdella mallikohtaisesti, noudata huolto-ohjeen järjestystä.

Moottori osina.

Purimme ja kasasimme Toyotan Vvt-i-bensiinimoottorin. Alla kuva moottorista osina ja osat nimettynä:

1.Alempi öljypohja
2Ylempi öljypohja
3.Öljynsuodatin
4.Kampiakselin tiiviste
5.Kampiakselin laakeripukit
6.Kampiakseli
7.Kampiakselin moniurahihnapyörä
8.Laturi
9.Männät ja kiertokanget liukulaakereineen
10.Vauhtipyörä
11.Moottorilohko
12.Vesipumppu hihnapyörineen.
13.Ohjaustehostin
14.Öljytikku
15.Nokka-akseleiden hammaspyörät, jakoketju laahaimineen ja jakoketjun kiristin.
16.Jakopään kotelot.
17.Imusarja.
18.Suuttimien jakotukki.
19.Sylinterikansi
20.Nokka-akselit laakeripukkeineen.
21.Imu-ja pakoventtiilit, Venttiililautaset, jouset ja lukitusrenkaat.
22.Pakosarja ja sen lämpörauta.
23.Sytytystulpat, venttiilikotelo.
24.Moottorin peitemuovi.
25.Sytytystulppien hatut+sytytyspuolat.

Moottoria kasatessa tulee seurata valmistajan ohjeita, jos mahdollista. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti pulttien ja muttereiden kiristystiukkuuksiin. Osa pulteista joudutaan mahdollisesti uusimaan, jos ne ovat "venyvää" mallia. Asenna liukulaakerit öljyttynä, EI kuivana! Mäntien pudottaminen sylinterilohkoon kannattaa tehdä erikoistyökalua apuna käyttäen, koska työkalu painattaa männänrenkaita pohjaan, ja vähentää niiden tai sylinterin vahingoittumisen riskiä asennusvaiheessa. Myös jakopään kasaaminen on tärkeää tehdä ohjeiden mukaisesti, jotta nokka-akseleiden ja venttiilikoneiston toiminnan ajoitus toimii oikein.