Aloitetaan katsastustarkastus koeajolla: Autoon astuessa tarkistetaan äänimerkin toiminta, hallintalaitteiden toiminta (liikerata ja kunto). Samalla tarkastetaan lasinpesimien ja pyyhkijöiden, sekä mahdollisten valonpesimien toiminta, Koeajossa kiinnitetään huomiota myös kytkinpolkimen liikerataan ja kytkimen toimintaan. Koeajaessa on hyvä ajaa autolla epätasaisuuksien yli, käännellä autoa ja tunnustella ajettavuutta, todeta mahdolliset kolinat tai muut häiriötekijät. Auton jarrujen toimivuuteen on hyvä kiinnittää huomiota ennen kuin nostaa nopeutta yli kävelyvauhdin.
Seuraavaksi auton jarrut testataan jarrudynamometrissä. Käyttöjarrun jarrutusvoimissa saa olla keskinäistä eroa enintään 30% saman akselin pyörissä. Lisäksi käyttöjarrun hidastuvuusprosentin tulee olla akselia kohden vähintään 50% akselin massasta. Akselikohtainen kokonaisjarruvoima muodostuu akselilla olevien pyörien yhteisjarruvoimasta. Seisontajarrussa saa olla jarruvoimaeroa enintään 70% samalla akselilla olevien pyörien välillä. Seisontajarrun kokonaisjarruvoiman tulee olla vähintään 16 prosenttia auton kokonaismassasta. Kyseisiä voimien suhteita voidaan laskea laskukaavoilla, mutta nykyään jarrudynamometrit pääasiassa punnitsevat auton akselimassat ja jarrutusvoimat suhteutetaan laskennallisesti valmiiksi helposti tulkittaviksi tuloksiksi. Iskunvaimentimien testaukseen soveltuva rata on yleensä sijoitettu jarrudynamometrin läheisyyteen. Iskunvaimennintestissä auton pyöriä täristetään akselipari kerrallaan. Testissä kiinnitetään huomiota tiekosketukseen ja ennen kaikkea samalla akselilla olevien iskunvaimentimien vaimennuskertoimet eivät saa poiketa liikaa toisistaan.
Seuraavaksi tehdään autolle päästömittaus. Bensiinimoottorilla varustetuille autoille suoritetaan erilaiset mittaukset, kuin dieselmoottoreilla varustetuille autoille. Bensiinikäyttöisten autojen päästöistä mitataan häkä eli hiilimonoksidi (CO) ja hiilivety-yhdisteet (HC). Vähäpäästöisistä bensiinimoottorilla varustetuista autoista mitataan päästöt sekä tyhjäkäynnillä, että korotetulla joutokäynnillä ja mittauksissa otetaan huomioon myös lambda-arvo. Lisäksi vuonna 2001 tai sen jälkeen käyttöönotetuille bensiinikäyttöisille autoille tehdään ns. OBD-mittaus, jossa järjestelmä tarkistaa myös moottorin vikavalon toiminnan. Vuonna 1980 tai sen jälkeen käyttöönotetuille diesel-autoille tehdään pakokaasumittaus, jossa mitataan savutusarvo.
Seuraavaksi tarkastetaan, että auton ajovalot, sumuvalot, jarruvalot, kaukovalot, peruutusvalo, rekisterikilven valot ja suuntamerkit/hätävalot toimivat oikealla tavalla. Samalla tarkastetaan turvavöiden kunto ja toiminta, turvatyynyn merkkivalo ei saa palaa. Lisäksi ajo- ja kaukovalojen suuntaus tarkastetaan tasaisella alustalla. Ajovalojen suuntauksessa pääasiana on, ettei liian ylös osoittavat valot häikäise muuta liikennettä, mutta toisaalta valot eivät saa osoittaa liian alas, koska tälloin näkyvyys rajoittuisi liian lyhyelle matkalle.
Sitten tarkastetaan auton tunnistetiedot, sekä paloturvallisuus konepellin alla. Akun kunnollinen kiinnitys, polttoainevuodot, yms. Seuraavaksi auto nostetaan ylös ja tarkastetaan alustan ja voimansiirron rakenteet, mahdolliset öljy- tai polttoainevuodot ja pyöräntuennat, iskunvaimentimien kunto päällisin puolin, mahdolliset ruostevauriot korissa/alustassa, renkaiden kunto, sekä pyöränlaakerit tarkastetaan, sekä myös jarru-letkut ja -linjat, polttoainelinjat ja vetoakseleiden suojakumit tarkastetaan. Auton korin kantavissa rakenteissa ei saa olla ruostevaurioita tai puhkiruostumista. Pintaruoste ei haittaa. Lisäksi auton korissa ei saa olla teräviä ulkoumia, jotka voisi aiheuttaa vaaraa esimerkiksi jalankulkijoille. Katsastuksessa otetaan huomioon myös autoon mahdollisesti tehdyt rakenteelliset muutokset ja muutoskatsastuksen tarve.
Teimme katsastustarkastuksen Mitsubishi Galantiin. Havaitsimme lukuisia puutteita tarkastuksessa. Auton katsastuspäätös olisi hylätty, koska korjauskehoituksia tulisi yli sallitun kolmen kappaleen. Lisäksi hylätty päästötestin hylätty tulos, riittämättömät jarruvoimat ja merkittävä moottoriöljyvuoto aiheuttaisi hylkäyksen. Hylkäyspäätös annetaan, jos autossa on merkittäviä liikenneturvallisuuteen vaikuttavia puutteita, tai merkittävää ympäristöhaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lievistä puutteista voidaan antaa korjauskehoitus. Alla katsastuskortti:
Etuvalojen suuntaukset olivat pielessä ve- sekä oe- kauko- ja lähivaloissa, korjauskehoitus.
Vasemmalla edessä vetoakselin suojakumi revennyt, korjauskehoitus.
Kallistuksen vakaajan välitanko välyksellinen oikealla edessä, korjauskehoitus.
Moottorilla huomattava öljyvuoto, korjauskehoitus jälkitarkastuksella.
Riittämätön hidastuvuuskerroinprosentti taka-akselin käyttöjarrussa. Aiheuttaa hylätyn katsastuspäätöksen.
Päästötesti hylätty. Aiheuttaa hylätyn katsastuspäätöksen. Kuvassa myös bensiinimoottorilla ja katalysaattorilla varustetun auton päästörajat.
Tässä laskelmia jarruvoimista: laskelmassani taka-akselin akselimassa on arvioitu väärin. Todellisuudessa jarruvoimat eivät riittäneet taka-akselin käyttöjarrussa. Jarruvoimilla ja -tasapainolla on merkittävä osa auton turvallisuudessa ja ajo-ominaisuuksissa (yli- ja ali-ohjaavuus, hidastuvuus, parkkeeraaminen).
Katsastustarkastuksessa tarkastetaan myös jarrulevyjen/rumpujen sekä jarrupalojen kunto. Jarrupaloille ja -levyille on olemassa vähimmäisvahvuudet ja samalla jarrurummuille maksimihalkaisija. Mitsubishissämme oli levyjen minimivahvuudet edessä 22,4mm ja takana 8,4mm. Levyjen ja palojen minimimitat täyttyivät tässä tapauksessa. Korjaamon tekemät katsastustarkastukset ovat oivia työmyynnin paikkoja. Havaittaessa puutteen voi korjaamo tarjoutua korjaamaan puutteet asiakkaan suostumuksella maksua vastaan. Tässä kyseisessä autossa olisi valtava työmyyntipotentiaali.
Tässä vielä muutama kuva katsastustarkastuksesta:
Tässä vielä muutama kuva katsastustarkastuksesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti