Rakenne ja toiminta: Tuulilasin ja ajovalojen pyyhkimet koostuvat pyyhkijäsulista runkoineen, sähkömoottorista, katkaisijasta ja pyyhkijöiden vaihteistosta. Pyyhinmoottorin pyörivä liike välittyy pyyhkijöille pyyhkijöiden vaihteiston ja vivuston kautta. Vivusto muuttaa pörivän liikkeen edestakaiseksi.
Vivustojen moottoreina voi olla kestomagnetoituja moottoreita tai sivuvirta- ja sarjakäämeillä varustettuja yhdysvirtamoottoreita joiden etuna on vakiopyörintänopeus ja suurempi vääntömomentti.
Yleensä valon- ja lasinpesurit toimivat samasta katkaisijasta lasinpyyhinten kanssa. Eli kun pesuria käytetään alkavat myös pyyhkijät pyyhkiä ja tällöin pyyhkimien toimintaa ohjaa rele, joka joka pitää pyyhkijät toiminnassa tietyn ajan pesuaineen suihkuttamisen jälkeen. Myös jaksottainen pyyhintä eli ns. tihkuasento on toteutettu releiden avulla. Pyyhkijöiden moottorissa on kosketinlaitteisto, joka estää pyyhkijöitä pysähtymästä liikealueen puolitiehen, eli kuskin näkökenttään. Automatisoidussa pyyhkijäjärjestelmässä on sadetunnistin, joka antaa toimintakäskyn pyyhkijöille. Anturin toiminta perustuu fotodiodiin lasin kautta heijastettavaan ledivaloon. Ledivalosta osa jää lasin ulkopinnalla oleviin sadepisaroihin, jolloin valoa heijastuu vähemmän diodiin ja anturi antaa käskynsä näihin seikkoihin perustuen.
Lasinpesimessä ja ajovalonpesureissa on sähköpumput, jotka imevät nesteen säiliöstä ja painavat sen letkua pitkin suuttimen läpi valoumpion pinnalle tai tuulilasille. Jos pumppu on säiliön alapuolella niin sen ei tarvitsen imeä nestettä sisälleen, vaan neste valuu pumppuun omalla painollaan.
Pääkomponentit ja kytkentäkaavio: Akun plus-navalta tulee suora virta pyyhkijöiden ja valojenpyyhinten moottoreille. Ohjauspylvästoiminnon ohjausmoduulille tulee virta moottoritilan sulakerasian ja kojetaulun sulakerasian kautta. Pyyhinten katkaisijalla annetaan ohjauspylvästoiminnon ohjausmoduulille tieto, että halutaan käyttää pesureita tai pyyhkijöitä. Ohjauspylvästoiminnon ohjausmoduuli välittää dataa monitoimiohjausmoduulille, joka antaaohjausvirran pyyhinten ja pesureitten moottoreille. Takalasinpyyhkijän moottori toimi siten, että ohjauspylvästoiminnon ohjausmoduulilta tulee virta moottoritilan sulakerasialla sijaitsevalle releelle, joka kytkee virran päälle takalasin pyyhkijän moottorille.
Äänimerkki:
Rakenne ja toiminta:
Useimmiten äänimerkinantolaite toimii niin, että sähkömagneettia kytkee päälle ja pois katkojalaite. Magneetin ankkuri on kiinnitetty kalvoon ja lautaseen, nämä kolme liikkuvat värähdellen synnyttäen ääntä. Käyttökytkin on yleensä sijoitettu ohjauspyörään ja on virtapiirissä maadoittavalla puolella.
Kytkentäkaavio ja pääkomponentit
Kun äänimerkin katkaisija (S15) kytketään, virta kulkee spiraalikaapelia (X115) pitkin ohjauspylvästoiminnon ohjausmoduulille (A236), joka kertoo komennon monitoimiohjausmoduulille (A11), joka syöttää virran moottoritilan sulakerasiassa (X28-II) sijaitsevalle äänitorven releelle (K14), joka kytkeytyessään syöttää virran äänitorvelle/torville (B-I ja B-II).
-Lämmitys- ja tuuletuspuhallinlaitteet:
Rakenne ja toiminta:
Yleisimmin käytetään keskipakopuhallinta, joka puhaltaa ulkoa tulevan ilman lämmittimen kennon läpi tai ohi siirtäen ilmavirran tuulilasille, jalkatilaan tai matkustamon keskivaiheelle. Ohjaus toimii vivuvstoilla jotka avaa ja sulkee kanavia. Puhaltimen moottorissa on yleensä nopeussäätö, joka on portaaton tai esimerkiksi 1-4 nopeuksinen. Portaaton säätö on toteutettu erilaisten kytkimien ja vastusten avulla. Viileää ilmaa tarvittaessa ilma puhalletaan ilmastoinnin kennoston läpi. Ilmastointi kuivattaa ja viilentää auton sisäilmaa. Ilmastointi on usein varustettu elektronisella ohjainlaitteella, joka ohjaa puhaltimen moottoreiden ja vivustoläppien toimintaa. Ilmastointilaite saa tietoa monilta antureilta, jonka perusteella ohjainlaite "antaa komentoja".
Istuinlämmittimet sekä lasin- ja peilinlämmittimet:
Rakenne ja toiminta
Istuinlämmittimen toiminta perustuu istuimeen asennettuun lämmitysvastukseen. Vastusta kuormitetaan termostaattiohjatusti ja joskus vastuksen lämmitystehoa voidaan myös säätää. Monissa tapauksissa istuin on varustettu myös koskettimella, joka kytkee piirin ainoastaan silloin, kun istuimen päällä on kuormaa.
Yleensä autoissa on vakiovarusteena myös takalasinlämmitin. Takalasinlämmitin on toteutettu lämpövastuslangalla, joka kulkee takalasin sisäpinnalla. Lämmitinvastuksia voi olla sijoitettuna myös sivupeileihin ja tuulilasiin. Vastuksia voidaan joissain tapana ohjata ajastimilla. Takalasinlämmittimen käyttö sytyttää yleensä merkkivalon kojetauluun.
Kuljettajan ja matkustajan peilinlämmittimiä ohjataan kuljettajan ovitoiminnon ohjausmoduulilta (A195) matkustajan peilinlämmittimen vastuksen lämmityskäsky kulkee kuljettajan ovitoiminnon ohjausmoduulilta väylää pitkin matkustajan ohjausmoduulille (A196) ja se ohjaa matkustajan peilin lämmitysvastusta (R27). Monitoimiohjainlaite (A11) ohjaa takalasinlämmittimen ohjausrelettä (K13), joka kytkee takalasinlämmittimen lämmitysvastusta (R2).
Mittaristo:
Toimintaperiaate ja rakenne:
Autoissa on vakiovarusteena yleensä nopeusmittari, matkamittari, polttoainemittari ja lämpömittari.
Nopeusmittari kertoo ajoneuvon nopeuden kilometreinä tunnissa tai maileina tunnissa. Matkamittari mittaa ajoneuvolla ajettua matkaa. Matkamittarin lisäksi autossa voi olla niinsanottu trippimittari, joka mittaa ajettua matkaa, mutta on nollattavissa. Polttoainemittari osoittaa auton tankissa jäljellä olevan polttoaineen määrää. Lämpömittari kertoo kuljettajalle moottorin lämpötilan: yleensä tietona käytetään jäähdytinnesteen lämpötilaa.
Näiden mittareiden lisäksi informaatiokeskuksessa voi olla varustelusta riippuen erilaisia nestetasoa valvovia mittareita tai varottimia, kuten öljytason varoitusvalo, jarrunestetason varoitusvalo yms. Lisäksi mittaristosta voi löytyä hehkutuksen merkkivalo, ajonvakausjärjestelmän toiminnan osoittava valo, abs- tai srs-järjestelmän vikavalo, turvavyön muistutin yms.
Ajotietokoneesta löytyy yleensä laskennallisia tietoja kuten keskikulutus, "range-mittari" joka kertoo kuinka pitkän matkan ajaa jäljellä olevalla polttoainemäärällä, keskinopeusmittari, yms.
Nopeusmittarit olivat ennen vaijerikäyttöisiä, jolloin nopeus saatiin yhdeltä pyörivältä ajopyörältä tai sitten vaihteistolta. Nykyään nopeutta mitataan useimmiten induktiivista anturia käyttäen. Induktiivinen anturi saa signaalin lukukehältä, joka on useimmiten hammaskehä, josta anturi piirtää signaalipiikkejä riippuen onko anturin kohdalla hammas vai hampaiden välinen väli. Anturi voi sijaita vaihteistossa, vetoakselilla tai abs-anturi voi antaa ajonopeustiedon mittaristolle.
Ennen ajomäärämittarin rakenne koostui vierekkäisistä kiekoista, jossa on numeroinnit nollasta yhdeksään. Kun rivistön oikeanpuolimmainen, eli satoja metrejä näyttävä kiekko pyörähti ympäri, niin kiekossa oleva nokka pyöräytti seuraavaa kiekkoa pykälän eteenpäin, ja tämä kiekko taas aikanaan seuraavaa, eli tuhansia metrejä osoittavaa kiekkoa ja niin edelleen. Nykyään ajomäärämittari kerää tietonsa laskennallisesti ajoneuvolla kuljettua matkaa, ja tietoa käytetään muunmuassa huoltovälin osoittamiseen. Polttoainetankin mittari koostuu säiliössä olevasta säätövastuksesta ja kohosta, sekä kojelaudan mittariston osoitinlaitteistosta. Kelluessaan polttonesteen pinnalla koho säätelee säätövastuksen resistanssia, joka taas säätää polttonestemittarin osoittimen läpi kulkevan sähkövirran määrää. Lämpömittarin anturiosassa on taas NTC-vastus, joka säätelee sähkövirran voimakkuutta ja myös koskettimet, jotka sytyttävät varoitusvalon jäähdytinnesteen lämpötilan noustessa liian korkeaksi, tai tietyssä tilanteessa kylmästä moottorista kertovan valon jäähdytinnesteen lämpötilan ollessa liian alhainen.
Kytkentäkaavio ja pääkomponentit:
Mittariston ohjausmoduulille (A75) tulee virta kojetaulun sulakerasian/relelevyn (X28-I) kautta, jonne virta tulee suoraan akun plus-navasta. Mittariston ohjausmoduuli maadoittaa itsensä pinnistä 10. Lisäksi mittariston ohjausmoduuli on yhteydessä ajonestolaitteiston vastaanottokäämiin ja keskustelee vianmääritysmoduulin (A130) kanssa sekä monitoimiohjauslaitteen (A11) kanssa. Mittariston ohjausmodaalilla on toinenkin maadoituspiste, joka kulkee käsijarrun varoitusvalokytkimen (S35) kautta. Mittariston ohjausmoduuli (A75), vianmääritysmoduuli (A130), ja monitoimiohjausmoduuli (A11) keskustelevat väyläyhteyksien avulla ja vaihtavat muilta ohjainyksiköiltä ja antureilta saamiaan tietoja.
Toiminta ja rakenne:
Vakionopeudensäädin on mukavuuslaite. Vakionopeudensäädin pyrkii pitämään auton nopeuden vakiona riippumatta nopeutta vastustavien voimien suuruudesta. Yleensä vakionopeudensäädin ohjaa automaattisesti kaasupolkimen liikettä, tai polttoaineen syöttöä. Säätimeen voidaan asettaa haluttu ajonopeus. Ohjainlaite tallentaa hetkellisesti muistiinsa halutun nopeuden ja nopeuden säätäminen loppuu, jos vakionopeudensäädin kytketään pois päältä, tai jarru- tai kytkinpoljinta painetaan. Automaattivaihteistolla varustetuissa autoissa toiminta on yksinkertaisempaa ja järjestelmät ovatkin olleet yleisempiä niissä. Aiemmin manuaalivaihteistolla varustettujen autojen kaasupoljinta ohjattiin pneumaattisesti, mutta nykyään elektronisella kaasupolkimella varustettujen autojen vakionopeudensäätimet toimivat polttoaineen syötön säätöön perustuen. Ohjaustiedot annetaan väylätietoja vaihtamalla. Ohjainlaitteen tulkitsemat ohjaustiedot muodostuvat ajonopeudesta, moottorin pyörimisnopeudesta, jarrupolkimen asennosta, kutkinpolkimen asennosta ja vakionopeuden valintakytkimen toiminnoista. Niinsanotussa mukautuvassa vakionopeudensäätimessä tuulilasiin sijoitettu kamera mittaa etäisyyttä edellä ajavaan autoon ja kun etäisyys pienenee riittävästi, niin kamera välittää tiedon vakionopeudensäätimen ohjainlaitteelle, joka antaa käskyn moottorinohjaukselle ja auton nopeus hiljennetään samaksi edellä kulkevan auton kanssa, kunnes kamera havaitsee tyhjän kaistan avautuvan edessään, jolloin ajonopeus palautetaan vakionopeuden säätimellä valituksi nopeudeksi.
Keskuslukitus:
Toiminta ja rakenne:
Kuljettajan ovitoiminnon ohjausmoduuli (A195) ohjaa kuljettajan keskuslukitusmoottoria (M46) ja matkustajan ovitoiminnon ohjausmoduuli (A196) ohjaa matkustajan matkustajan keskuslukitusmoottoria (M48). Ovitoimintojen ohjausmoduulit jakavat väylätietoa monitoimiohjauslaitteelle (A11), joka ohjaa takaovien (vasen M47, oikea M49) keskuslukitusmoottoreita, sekä tavaratilan kannen vapautuskytkintä (S84).
Sähkötoimiset lasinnostimet:
Rakenne ja toiminta
Virta kulkee kojetaulun sulakerasian kautta kuljettajan ovitoiminnon ohjausmoduulille (A195), joka ohjaa kuljettajan sähkötoimisen ikkunan moottoria (M14) . Ovitoiminnon ohjausmoduuli vaihtaa väylätietoja LIN-väylää pitkin matkustajan ovitoiminnon ohjausmoduulin (A196) kanssa, joka ohjaa matkustajan sähköisen lasinnostimen moottoria (M15). Matkustajan ovitoiminnon ohjausmoduuli vaihtaa väylätietoja vasemman taka- (A213) ja oikean takaovitoiminnon ohjausmoduulin (A214) kanssa. Takalaseja ohjataan sähkötoimisten ikkunoiden kytkimillä (S66 ja S67) tai sitten käsky annetaan kuljettajan sähkötoimisen ikkunan kaksoiskytkimeltä (S126).
Aktiivinen turvallisuusjärjestelmä:
Toiminta ja rakenne
Aktiivinen turvallisuusjärjestelmä koostuu muunmuassa lukkiutumattomista jarruista (ABS), vetoluistonestosta (ASR) ja elektronisesta ajonhallintajärjestelmästä (ESP). Aktiivinen turvallisuusjärjestelmä siis suojelee kuskia pitämällä auton kuljettajan hallinnassa. Ajonvakausjärjestelmien toiminta perustuu pyörän/pyörien pyörimisnopeustietoihin ja niihin vaikuttamiseen ohjainlaitteiden avulla, sekä auton aseman tunnistamiseen erinäisin anturein.
Kytkentäkaavio ja komponentit: ABS-järjestelmän kytkentäkaavio.
Virta tulee moottoritilan sulakerasian 2 kautta (X26-III) kojetaulun sulakerasialle 1 (X28-I) ja sieltä monitoimikytkin 1:lle ja sieltä edelleen ABS-yksikön ohjausmoduulille (A16). ABS-yksikön ohjausmoduuli saa tietoa ABS-pyörintänopeusantureilta (B19-B22) ja monitoimiohjausmoduulilta (A11), joka taas saa tietoa jarrupolkimen asentokytkimeltä (S13) ja väylätietoa ohjaustehostimen ohjausmoduulilta (A81) joka kertoo muunmuassa ratin asennosta. Nämä keskenään muodostavat abs-järjestelmän toiminnan ja osan ajonvakausjärjestelmän toiminnasta.
Passiivinen turvallisuusjärjestelmä:
Toiminta ja rakenne
Passiivinen turvallisuusjärjestelmä koostuu erilaisista turvarakenteista ja turvajärjestelmistä, joiden tehtävänä on lieventää kolareiden vaarallisuutta kuljettajalle/matkustajalle. Esimerkkinä törmäyspalkit, ohjauspylvään murrosnivel, SRS-järjestelmä eli matkusatajan ja kuljettajan turvatyynyt, SIPS-järjestelmä eli kuljettajan ja matkustajien sivuturvatyynyt sekä turvaverhot, jotka antavat turvaa sivutörmäyksissä ja suistumistilanteissa.
Virta kulkee akun plus-navalta moottoritilan sulakerasia 2:lle (X28-III) ja sieltä moottoritilan sulakerasia 1:n (X28-I) kautta kuljettajan turvavyön kiristinpanokselle (Y135-I) ja SRS:n ohjausmoduulille (A198). Törmäystunnistimet antavat tietoa SRS:n ohjainlaitteelle ja SRS:n ohjainlaite käyttää vyön kiristimiä tai turvatyynyjä tarvittaessa.
Ajonestojärjestelmä sekä hälytinjärjestelmä:
Rakenne ja toiminta:
Elektroninen ajonestolaite voi lukita auton moottorin ohjainlaitteen ja katkaista polttoaineen syötön tai tehdä jomman kumman näistä, jos joku yrittää käynnistää autoa vieraalla avaimella tai avaimella, jossa ei ole tunnistavaa vastaanotinta (transponderi). Ajoneston tulee estää auton vieminen vähintään 5 minuutin ajan. Komponentit: Ajonestojärjestelmän ohjainlaite, vahvistimella varustettu antennirengas, avaimen lähetin, moottorin ohjainlaite, diagnoosiliitäntä. Laitettaessa virrat päälle ajoneston ohjainlaite tarkastaa avaimen renkula-antennin avulla ja jos avain on oikea, niin lupa käynnistykseen annetaan moottorin ohjainlaitteelle. Antennirengas on koteloitu käämi, joka siirtää kantoaaltotaajuuden avaimen transponderille, ja siirtää avaimen antaman koodatun tunnistussignaalin edelleen ajoneston ohjainlaitteelle. Transponderille ei ole erikseen omaa virtalähdettä, vaan se saa muodostettua virtansa kantoaaltotaajuudesta. Jos koodattu signaali on väärä tai sitä ei saada antennirenkaalle ollenkaan, auton käynnistyksenesto aktivoituu. Ajonestolaite ei vaikuta autoon laisinkaan ajon aikana. Jos auto on käynnistämättä yli 4 minuuttia sammumisen jälkeen virta päällä tai pois, järjestelmä aktivoituu. Ajonestolaite on pakollinen henkilöautoissa, jotka on rekisteröity 1.10.1998 jälkeen.
Murtohälytinjärjestelmät: Autovarkaat suosivat autoja, joihin ei ole asennettu hälytintä. Näinollen vakuutusyhtiöt antavat etuja autovakuutuksiin, jos autossa on VAT-hyväksytty hälytinjärjestelmä. VAT-hyväksytyn hälyttimen tulee hälyttää sekä ääni- että valomerkein. Lisäksi autossa täytyy olla vähintään yksi tarpeeksi voimasääninen akkusireeni, johon ei pääse käsiksi auton ulkopuolelta, valomerkkeinä tulee käyttää yhtäaikaisesti kaikkia suuntavaloja (hätävilkut). Hälytysäänen kesto tulee olla 25-30 sekuntia kerrallaan valomerkin 25-300 sekuntia. Järjestelmän tulee hälyttää uudelleen 5-15 sekunnin kuluttua, jos häirintä jatkuu. Hyväksyttyä hälytintä hankittaessa on hyvä muistaa, että 1.1.1995 jälkeen rekisteröidyissä autoissa tulee olla vähintään 2-estopiirinen ajonesto, ellei autossa ole jo ennestään hyväksyttyä ajonestoa. Vanhemmissa kuin 1.1.1995 rekisteröidyissä autoissa riittää 1-piirinen ajonesto hälyttimen hyväksymiseen.
Hälyttimen komponentit ovat akkuvarmennettu sireeni, hälyttimen ohjainlaite, kauko-ohjaimet, huoltoavaimet, konepeiton ja takaluukun kytkimet, sisästilatunnistimet (mikroaaltotunnistin, ultraäänitunnistin, lasinrikkotunnistin) valodiodimerkkivalo, johdinsarja ja asennustarvikkeet, ikkunatarrat, asennus- ja käyttöohje, asennus- ja takuutodistus. Akkuvarmennetulla sireenillä tarkoitetaan omalla akulla varustettua sireeniä, joka hälytinjärjestelmästä tulee löytyä. Eli tämän sireenin tulee hälyttää vaikka auton oma akku vaurioituisi autoon kohdistuneen vahingon tai murron vuoksi. Hälyttimen äänenvoimakkuuden tulee olla minimissään 105dB hälytettäessä. Akun on varmistettava minimissään 300 sekunnin pituinen hälytys. Hälyttimen ollessa päällä sireenin tulee hälyttää, jos sireenin johto katkaistaan tai irroitetaan, ohjainlaite koitetaan irroittaa, tai jos auton akun jännitetaso äkillisesti laskee. Mutta jos hälytin ei ole kytkettynä päälle, se ei saa hälyyttää jos akkujännite putoaa äkillisesti esimerkiksi starttauksen yhteydessä. Ohjainlaite valvoo jokaista tunnistinta omana piirinään, ja varmistaa että hälyytystä ei saada loppumaan muuten kuin hälyttimen katkaisijaa käyttämällä. Mikroaaltotunnistin toimii kaikuluotaimen lailla valvoen, että esineet autossa pysyvät paikoillaan. Mikroaaltotunnistin voidaan asettaa muovirakenteen taakse. Ultraäänitunnistin seuraa ilmavirtauksia ja paineen muutoksia auton sisätilassa. Lasinrikkotunnistin taas seuraa matkustamon ääniä herkällä mikrofonilla ja laukaisee hälytyksen, jos joku auton laseista rikkoutuu.
Valodiodimerkkivalo antaa asennusvaiheessa tietoa asennuksen tilasta ja muissa tilanteissa se ilmaisee onko hälytinjärjestelmä aktiivinen vai pois päältä ja onko hälyytyksiä annettu.
Lue autosta vikakoodit:
Luimme valitsemastamme autosta yllä mainittujen järjestelmien vikakoodit. Vikakoodeja löytyi ainoastaan ohjauspylvään ABS-jarrujen ohjainlaitteelta ja lämmitys/ilmastointilaitteisolta. ABS-jarrujen vikakoodina oli virheellinen rengaspaine ja lämmitys/ilmastointilaitteiston vikakoodina oli kylmäainekompressorin ohjauksen maavuoto. Autosta tulisi korjata rengaspaineet, nollata rengaspaineiden tunnistin ajotietokoneelta ja poistaa abs-vikakoodi. Ilmastointi- ja lämmitinjärjestelmän maavuoto voi tarkoittaa, että ohjauksen johdotuksessa on rikkonainen maajohdon kuori, joka koskettaa auton runkoon, tai vika voi olla hetkellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti