keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Oppimistehtävä: Anturisignaalien mittaus

Mittasimme Toyota Celican lambda-anturin signaalin. Anturi oli tyypiltään zirconium-tunnistin, jossa on kaksi johtoa. Teimme anturin liittimen väliin Y-haara-liitoksen ja tutkailimme signaalia picoskoopilla. Valmistaja ilmoittaa anturille yleensä toimintajännitealueen, jolla signaalivaihtelun tulee vaihdella. Lambda, eli jäännöshappitunnistin mittaa pakokaasussa olevan jäännöshapen määrää ja auttaa moottorinohjauslaitetta oikeanlaisen seoksen muodostamisessa. 

Tässä mittaamme BMW e36 325i kampiakselin asentotunnistinta. Kyseinen anturi on induktiivinen anturi, joka synnyttää vaihtovirtajännitettä magnettikenttänsä avulla, joten se ei tarvitse erillistä virransyöttöä. Induktiivinen anturi on sijoitettu lähelle lukukehää. Lukukehään hampaan sattuessa tunnistimen kohdalle, anturi piirtää nousevan jännitepikin, ja kun hammasta ei ole kohdalla niin jännite tippuu. Lukukehässä on yksi kohta, josta puuttuu hammas. Tämä mahdollistaa tulkitsemaan signaalista milloin lukukehä on pyörinyt täyden kierroksen ja esimerkiksi moottorin ohjainlaite saa tietoa moottorin pyörintänopeudesta ja asemasta.  


Tässä imusarjan painetunnistimen mittaus, Toyota Celica. Imusarjassa vallitsevaa painetta verrataan täydellisen alipaineen kammion paineeseen. Tämä mahdollistaa oikeanlaisen seoksenmuodostuksen myös korkeissa olosuhteissa tapahtuvan ajon aikana.  Imusarjan paineenmuutos aiheuttaa muutoksen piilastussa, joka taas aiheuttaa muutoksen tunnistimen resistanssissa, joka muutetaan edelleen jännitteeksi muodostaen imusarjan painetunnistimen signaalin.

Alla BMW e36 325i nokka-akselin asentotunnistimen signaali. Anturi on HALL-anturi, johon menee kolme johtoa. Johdot ovat: virransyöttö, maatto, signaali. HALL-anturi antaa digitaalista signaalia, joka on ikäänkuin analogiset anturisignaalit, mutta aallot on muutettu "kanttiaalloksi". HALL-anturi antaa tarkkaa tietoa myös pienissäkin pyörimisnopeuksissa, toisin kuin induktiiviset anturit.

Yksittäisen sytytyspuolan ensiojännitteen mittaus. Mittaus tapahtuu pitämällä picoskooppiin liitettyä erikoistyökalua yksittäisen sytytyspuolan päällä moottorin käydessä. Puola vuoroin kytkee ja katkaisee jännitettä, joka aiheuttaa virtapiikin, joka purkautuu.

Ruiskutussuutinten mittaus. Mittasimme Toyota Celican 1- ja 2 sylinterin ruiskutussuuttimen ohjausvirtaa. Tässä autossa näkyy polttoaineen suihkutus olevan joka sylinterillä jatkuvaa moottorin käydessä, eli syöttöä ei katkota riippuen siitä, onko eri sylintereissä imu- vai työtahti päällä.

Kaasuläpän asentotunnistin, Toyota Celica. Kun kaasuläppä on yli 70% auki, niin PSW-kärki ja liikkuva kärki koskettaa toisiaan tiedottaen ECU:lle "täyskuormituksesta". Tyhjäkäynnillä IDL-kärki ja liikkuva kärki ovat kosketuksissa kertoen ECU:lle moottorijarrutus- tai tyhjäkäyntitilanteesta. Kaasuläpän asentotunnistin auttaa ECU:a tietämään ajotilanteen ja kuljettajan käskyt moottorille paremmin.


Tässä vielä muutama kuva kytkennöistä:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti